Yhteystiedot

Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys ry

Yhteydenotot:
Sihteeri, yrittäjä
Maria Luostarinen
p. 045-3429201

Puheenjohtaja: Janne Aaltonen
p. 040-5083834

Sähköposti:
rakennusperintoyhdistys@gmail.com
Kotikunta: Rantasalmi (Etelä-Savo)
Osoite: Kylätie 56, 58900 Rantasalmi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:387995 kpl

Talon tarina

20.01.2016

KUISI_pirkko_ja_sakari.jpg
 
  VAIVAN ARVOINEN

  Tämä kuvasarja kertoo, miten epätoivoselta tuntuva korjausurakka kääntyy voiton puolelle. 

  Kyseessä on yli sata vuotias talovanhus - täysin palvellut rakennus-, jossa vaurioiden määrä oli niin suuri, että talon kunnostamista

  harkittiin pitkään. Kun korjaamiseen ryhdyttiin oli selvää, että työ tehdään perusteellisesti ja käyttäen perinteisiä tekniikoita.

  Kompromisseihinkin oli tyydyttävä, koska kunnostettavaa oli niin paljon. 

 

 A. LÄHTÖTILANNE:
B_alku2.jpg

B_alkuun2.jpg
 Kuva 1. Huttulan kartano odotti autiona ja puretttuna päätöstä korjataanko se   Kuva 2. Kaikki lattiat oli jo purettu. Alkuperäinen alapohjarakenne oli ollut 
 vai ei.   ristikkäisten järeiden haltijapuiden varassa. Koska ryömintätilaa oli korotet-
 ta, eikä vastaavia haltijapuita ollut saatavilla, päätettiin lattiat
 perustaa tämän pävän mukaisesti harkopilareiden varaan.
  PUUTAVARAN ja HIRSIEN HANKINTA: 
 
BRUSILA_polit.jpg B_miehet_huilaa.jpg

 Kuva 3. Ylivuotisten hirsipuiden saatavuus oli heikko. Oli mentävä 

 Kuva 4. Sahausporukka tuumaustaolla. Etualalla kuvassa kirvesmiehet 

 pylvästehtaalle Savonlinnaan (Pylväs Heinonen). Huttulassa hirret ovat hoikkia

Osmo  Lyytikäinen ja Pauli Korhonen sekä traktorimies Pauli Jääske.

 ja pitkiä, sellaisia tuli uusienkin olla. 


BRUSILA_sahaus.jpg

 Kuva 5. Kenttäsaha tuotiin talon pihamaalle jonne hirsipuut olivat saapuneet päivää aiemmin. Saha oli periaatteessa 9 m puille, mutta miesvoimalla
 onnistui pitempienkin puiden sahaus.

 tukki_muuttuu_hgirreksi.jpg    B_puut_kentalla.jpg
 Kuva 6. Pisimmät rungot olivat 13 m, niitä oli siirrettävä traktorilla.  Kuva 7. Pelkat laitettiin pihakentälle kuivamaan. Ylivuotisuu-
 desta huolimatta pelkat olivat vielä hiukan kosteita. 

  B. NOSTON VALMISTELU ja KENGITYS:
B_kesken_kaikki.jpg

 KUISTI_sekamelska.jpg
 Kuva 8. Alkuun runko oli oikaistava. Pintaperustainen kivijalka ja - pilarit  olivat  Kuva 9. Talo nousee Oski Lyytikäisen kevyellä tunkkiotteella. Runko natisi,
 painuneet jopa 30 cm. Kantavien väliseinien alle lisättiin kantavia harkkopilareita.  mutta pysyi koossa ja pystyssä. Työmaa oli välillä yhtä sekamelskaa.

B_pali_sahaa.jpg

B_oski.jpg

 Kuva 10. Hirret työstettiin pääasiassa konevoimin. Varauksia sahaa puupurua   Kuva 11. Välillä voi jo huilia. Osmo Lyytikäinen. 
 pöllyttäen Pauli Korhonen.
 
 B_kesken.jpg B_keskeneraista.jpg
 Kuva 12. Runko on pahoin runneltu. Sitä oli myös korjattu epämääräisin menetel  Kuva 13. Pikkuhiljaa, mutta varmasti työ eteni. Kengitettävää oli
 min. Tässä vaiheessa tuennat oli tehty ja kengitys sai alkaa.   yhteensä 160 -180 jm. Työ kesti noin 2 kk. 

kuisti_kengitys.jpg

tukki_tapitus.jpg
 Kuva 12. Alimman hirren asennus alkamassa.   Kuva 13. Hirret tapitettiin kuten ennen. Asennusvarojen pienuuden 
 vuoksi tapittaminen oli taiteilua. 
B_nurkka_valmis.jpg B_lattiat.jpg
 Kuva 14. Pahiten lahonnut luoteisnurkka kengitettynä.  Kuva 15. Kengitys jälkeen vuorossa oli alapohjien teko. Lattiaraken
 teessa käytetiin mitallistettua pitkää puutavaraa ja luonnonkuitueristettä.
 Tiiviyteen kiinnitettiin erityisesti huomiota. 
 B_kaira.jpg b_laite.jpg


 Kuva 16. Isäntä kiertää kairaa näytösluonteisesti  Kuva 17. Osmon ja Paulin kehittämä L-nostoteräksen lisäosa 
 mahdollisti, että kaksi miestä kykeni liikuttelemaan ylipitkiä hirsiä 
 kahden miehen voimin niin pituus- kuin sivusuunnassakin.
 C. JULKISIVUN ENNALLISTAMINEN: 
KUISTI_riveys.jpg

B_nurkka.jpg
 Kuva 18. Itäpäädyn alimpien vaihdettujen hirsien varausten jälkitilkintä menossa.   Kuva 19. Routa oli kallistanut perustukivet ja se oli rikkonut kaakoisnurkan 
 salvokset. Routimista vähennettiin mm. salaojituksella.
B_koko_kierto.jpg b_lahis.jpg
 Kuva 20. Ulkoverhouksen alaosa, rintapanelointi ennallistettuna.   Kuva 21. Ulkoverhouksen detaljeissa otettiin huomioon rakenteelliset seikat,
   kuten viisteet, tippanokat, ilmaraot ja ennenkaikkea osien höyläys. Laudat
 naulattiin, naulaimia si sallittu. Osat on teetetty entisin dimensioin.

 D. KUISTIN PALAUTTAMINEN.
 B_kuisti_pysty.jpg B_keskittyy.jpg
 Kuva 21. Kuistin runko alkaa olla valmis.   Kuva 22. Heikki sahaa ammuhämärissä. Sateet, kylmyys ja lumi tekivät 
 olosuhteista vaativia. Työn laadusta ei silti tingitty. Kaidemalli ja 
 pyöreät tolpat on tehty tismalleen kuten ennen. 
KUISTI_puuhaa.jpg kisti_5.jpg
 Kuva 23. Kuisti alkaa olla jo viittä vaille valmis. Kantavat alusrakenteet tehtiin  Kuva 24. Kattovasojen päät muotoiltiin oheneviksi ja kaareviksi kuten ennen. 
 painekyllästetystä puusta, muut osat käsittelemättömästä.    Ne tehtiin yhden parrun sijaan kahdesta toisiinsa naulatusta mitallistetusta
 Tekijöiden tinkimättömyys ja vankka ammattitaito teki valvonnasta helppoa.   lankusta, jolloin voitiin harva vasaväli pitää ennallaan.
B_valmis_2.jpg
 Kuva 27. Julkisivu ja kuisti valmiina. Työ jatkuu vielä lattioiden ja sisäpintojen osalta.  
20.01.2016Talon tarina
22.11.2015Perinnepuuseppä
15.11.2015Savolainen mallisto
19.09.2014TUVAT LÄMPIMIKSI - viisi upeaa uunia
25.06.2014KENGITYSKURSSILTA
30.10.2013Asiakkaiden ideoita
27.10.2013Kaakeliuuneja
30.06.2013Hirsirunkoja myynnissä
23.06.2013Hirsitalo myynnissä
27.05.2013Erä harmaata lautaa

Siirry arkistoon »