| B. NOSTON VALMISTELU ja KENGITYS: |
|
|
|
|
 |
| Kuva 8. Alkuun runko oli oikaistava. Pintaperustainen kivijalka ja - pilarit olivat |
Kuva 9. Talo nousee Oski Lyytikäisen kevyellä tunkkiotteella. Runko natisi, |
| painuneet jopa 30 cm. Kantavien väliseinien alle lisättiin kantavia harkkopilareita. |
mutta pysyi koossa ja pystyssä. Työmaa oli välillä yhtä sekamelskaa. |
|
|
|
|
|
| Kuva 10. Hirret työstettiin pääasiassa konevoimin. Varauksia sahaa puupurua |
Kuva 11. Välillä voi jo huilia. Osmo Lyytikäinen. |
| pöllyttäen Pauli Korhonen. |
|
| |
|
 |
 |
| Kuva 12. Runko on pahoin runneltu. Sitä oli myös korjattu epämääräisin menetel |
Kuva 13. Pikkuhiljaa, mutta varmasti työ eteni. Kengitettävää oli |
| min. Tässä vaiheessa tuennat oli tehty ja kengitys sai alkaa. |
yhteensä 160 -180 jm. Työ kesti noin 2 kk. |
|
|
|
|
 |
| Kuva 12. Alimman hirren asennus alkamassa. |
Kuva 13. Hirret tapitettiin kuten ennen. Asennusvarojen pienuuden |
|
vuoksi tapittaminen oli taiteilua. |
|
|
|
|
 |
 |
| Kuva 14. Pahiten lahonnut luoteisnurkka kengitettynä. |
Kuva 15. Kengitys jälkeen vuorossa oli alapohjien teko. Lattiaraken |
|
teessa käytetiin mitallistettua pitkää puutavaraa ja luonnonkuitueristettä. |
|
Tiiviyteen kiinnitettiin erityisesti huomiota. |
 |
|
| Kuva 16. Isäntä kiertää kairaa näytösluonteisesti |
Kuva 17. Osmon ja Paulin kehittämä L-nostoteräksen lisäosa |
|
mahdollisti, että kaksi miestä kykeni liikuttelemaan ylipitkiä hirsiä |
|
kahden miehen voimin niin pituus- kuin sivusuunnassakin. |
|
|
|
|
|
|
|
|
| C. JULKISIVUN ENNALLISTAMINEN: |
|
|
|
|
 |
| Kuva 18. Itäpäädyn alimpien vaihdettujen hirsien varausten jälkitilkintä menossa. |
Kuva 19. Routa oli kallistanut perustukivet ja se oli rikkonut kaakoisnurkan |
|
salvokset. Routimista vähennettiin mm. salaojituksella. |
|
|
 |
 |
| Kuva 20. Ulkoverhouksen alaosa, rintapanelointi ennallistettuna. |
Kuva 21. Ulkoverhouksen detaljeissa otettiin huomioon rakenteelliset seikat, |
| |
kuten viisteet, tippanokat, ilmaraot ja ennenkaikkea osien höyläys. Laudat |
|
naulattiin, naulaimia si sallittu. Osat on teetetty entisin dimensioin. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| D. KUISTIN PALAUTTAMINEN. |
|
 |
 |
| Kuva 21. Kuistin runko alkaa olla valmis. |
Kuva 22. Heikki sahaa ammuhämärissä. Sateet, kylmyys ja lumi tekivät |
|
olosuhteista vaativia. Työn laadusta ei silti tingitty. Kaidemalli ja |
|
pyöreät tolpat on tehty tismalleen kuten ennen. |
 |
 |
| Kuva 23. Kuisti alkaa olla jo viittä vaille valmis. Kantavat alusrakenteet tehtiin |
Kuva 24. Kattovasojen päät muotoiltiin oheneviksi ja kaareviksi kuten ennen. |
| painekyllästetystä puusta, muut osat käsittelemättömästä. |
Ne tehtiin yhden parrun sijaan kahdesta toisiinsa naulatusta mitallistetusta |
| Tekijöiden tinkimättömyys ja vankka ammattitaito teki valvonnasta helppoa. |
lankusta, jolloin voitiin harva vasaväli pitää ennallaan. |
|
|
