Rakennusperintöyhdistykseen liittyminen

Etelä-Savon rakennusperintöhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla liittymismaksun sekä kuluvan vuoden jäsenmaksun yhdistyksen tilille Op 538304-287492.

Jäsenmaksut:

• henkilöjäsen 10 €
• yhdistys 40 €
• yritys 50 €
• kunta 85 €.

Liittymismaksu kaikilta 10 € (mutta samaan perheeseen kuuluvat maksavat vain yhden liittymismaksun).

Liittäkää tilisiirron viestikenttään mukaan selkeästi nimi- ja osoitetiedot (sekä sähköpostiosoitteenne).

 Tervetuloa joukkoon!

Yhdistyksen hallitus:

Puheenjohtaja:
Janne Aaltonen
Asikkalantie 21
58900 Rantasalmi
Puh. 040-5083834
janne.aaltonen@mbnet.fi

Sihteeri:
Satu Aaltonen
Asikkalantie 21
58900 Rantasalmi
Puh. 050-5255800
satu.pauliina@hotmail.com

Varapuheenjohtaja:
Jorma Kaimio
Rantasalmi
Puh. 0400-506751
jkaimio@mappi.helsinki.fi

Muut hallituksen jäsenet:
Hannes Huttunen
Kerimäki
Puh. 0400-517294
sstohuttunen@kolumbus.fi

Petteri Koskikallio
Rantasalmi
Puh. 050-5557672
pkoskikallio@gmail.com

Ulla Sallinen
Rantasalmi
Puh. 040-5894415

Olavi Sipiläinen
Rantasalmi
Puh. 044-3245887
olavi.sipilainen@gmail.com

Puheenjohtajan ajatuksia

Ajatus kutsua koolle rakennusperinnöstä ja vanhoista taloista yleensä kiinnostuneita ihmisiä on ollut mielessäni jo vuosia. Korjatessani yli 150-vuotiasta sotilasvirkatalo Kopsahovia kodiksemme ajattelin usein, miten kiva olisi kysyä, miten joku muu on ratkaissut eteen sattuneen pulman aikaisemmin. Tuumin myös mahtaako muista tuntua yhtä oudolta kantaa talven aikana kuutioittain lämmityspuuta sisälle uuneihin, vaikka eletään jo 2000-lukua. Monesti pelkäsin tekeväni jotakin väärin taloa korjatessani ja niinpä luin tarkasti Panu Kailan Talotohtori-kirjaa ja Museoviraston korjauskortteja.

Nyt oma projektini on ”ylläpitovaiheessa” ja aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen asiasta kiinnostuneiden kanssa on enemmän – sekä tietysti kokemuksia, joita jakaa toisten kanssa. Olen huomannut, että vaikka rakennustekniikka kehittyy ja talon rakentaminen on suhteellisen nopeaa, silti samaan aikaan kiinnostus vanhoihin rakennuksiin lisääntyy. Vanhat rakennukset ovat ikään kuin muodissa.

Usein kuitenkin petyn vieraillessani esim. rintamamiestaloissa, jotka on ostettu idyllisissä ajatuksissa ja remontoitu mielestäni lähes piloille. Väliseiniä on purettu, vinttitilat on muutettu pieniksi makuuhuoneiksi, on korotettu kattoja, kaivettu kellarit syvemmiksi ja tietysti vaihdettu ikkunat ja ulkovuoraus. Kaikki vanha on pinnoitettu uusilla materiaaleilla, kuten naapurillakin ehkä uudessa talossaan on. Olisiko ollut suuri lisäkustannus ostaa se talopaketti tyhjälle tontille ja antaa rintamamiestalo niille, jotka haluavat sellaisen?

Yhdistyksen jäseniltä toivon asennetta oikeiden periaatteiden sisäistämiseksi. Tällä tarkoitan, että vaikka oman talon korjauksessa olisi käynyt miten suuri ylilyönti tahansa, olisi rohkeutta sanoa kaverille, että älä ainakaan näin tee vaan mieti vielä perinteisiä tapoja ja suositeltuja menetelmiä. Useimmiten näin voidaan säästää korjauskustannuksissa ja ajassa.

Me olemme kaikki kovan paineen alla lukuisten nykysäädösten puristuksessa. Ne koskevat lähinnä uudisrakentamista, mutta luovat samalla paineita myös korjausrakentamisen puolelle. Meidän tulee pitää suorastaan etuoikeutena, että kaikkia uusia vaatimuksia ei tarvitse ottaa huomioon vanhaa korjatessa. Tällöin voi päästä helpommalla ja halvemmalla, ja asuminenkin on useimmiten huolettomampaa kun ei ole elektroniikan ja sähkön armoilla. Lisäksi vanhassa talossa ei kaikkien saumojen ja kulmien tarvitse eivätkä ne voikaan olla suorassa, vaan epäjärjestyksen laki on voimassa. Puiden kantaminenkin kohottaa ja ylläpitää kuntoa, ja korkeiden asumislämpötilojen on jo kauan osoitettu olevan epäterveellisiä.

Janne Aaltonen, puheenjohtaja
Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys ry