Yhteystiedot

Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys ry

Yhteydenotot:
Toiminnanjohtaja
Maria Luostarinen
p. 045-3429201

Puheenjohtaja: Janne Aaltonen
p. 040-5083834

Sähköposti:
rakennusperintoyhdistys@gmail.com
Kotikunta: Rantasalmi (Etelä-Savo)
Osoite: Kylätie 56, 58900 Rantasalmi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:
39455 kpl

Olet tullut Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen ylläpitämille

KORJAUSRAKENTAMISKESKUKSEN sivuille.

Olemme riippumaton perinteisien korjausmenetelmien osaajakeskus. Meiltä saat korjausneuvontaa, teemme kohdekäyntejä ja järjestämme koulutusta. Osa toiminnastamme on maksullista.

Keskuksen yhteydessä toimii

'VANAHOO OSSOO' -VARAOSAPANKKI

josta voit hankkia käyttökelpoisia vanhoja rakennusosia. Myymälä on auki

torstaisin 12 -17 ja

muina päivinä erikseen sovittaessa. 

Toimipisteemme sijaitsee Haukiveden äärellä Rantasalmella

osoitteessa Kylätie 56.

Tavoitat meidät numerosta 045 – 3429 201.

 

Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys

Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen perustamista edelsi vanhoista rakennuksista kiinnostuneen, pienen piirin kokoontuminen Rantasalmella. Ideat ja esille tulleet hankesuunnitelmat vaativat edetäkseen järjestäytyneen yhdistyksen, joka rekisteröitiin syksyllä v. 2008.

Savossa rakennusperintö on levittäynyt kaskitalouden myötä laajalle alueelle. Itäsuomalaiset suuret kartanot, jotka saivat alkunsa upseerien virkataloista, edustavat sen näkyvintä osaa. Valtakunnan rajat sekä laajat vesistöt ovat antaneet Etelä-Savon rakennuskulttuurille sen rikkaat erityispiirteet. Kartanoiden, linnoitusten, ruukkien, huviloiden ja kanavarakenteiden lisäksi rakennettuun ympäristöön kuuluvat savupirtit, aitat, riihet, työläisasuntolat sekä kaupunkien puukorttelit, jotka ovat pikkuhiljaa häviämässä uudisrakentamisen paineen alla. Alueen rakennushistoria on suurelta osin asutuksen tänne leviämisen ja kehittymisen historiaa, joka on rakennettu puusta! Rakennuksia ja rakenteita tuhoavat monet tahot ja tekijät, grynderit, tulipalot, autioituminen ja ihmisten väärät korjaustoimenpiteet sekä aika.

Merkittävät maisemat ja rakennukset on inventoitu maakuntakaavaa varten. Osa kohteista on saanut kaavassa suojelumerkinnän. Silti usein saa lukea, miten paikalliset lautakunnat myöntävät yhä purkulupia. Perusteluksi riittää, että vanha rakennus on kehityksen tiellä. Sadan vuoden kuluttua näin ei varmasti tapahdu, jos on vielä mitä suojella. Nyt on aika päättää mitä haluamme jälkipolvien tietävän ja muistavan menneestä ajasta ja näkevätkö he sitä omassa elinympäristössään.

Toivottavasti yhdistyksestä on apua rakennusperinnön vaalimisessa.  Yhdistys voisi toimia omistajien, virkamies- ja  asiantuntijatahojen keskusteluareenana, jotta inventointi- ja suojeluasiat etenisivät edelleen.


Lisäksi sen tehtävä on näyttää, että täällä ymmärretään alueellisen rakennushistorian merkitys ja sitä osataan ja opitaan arvostamaan.

Korjausrakentaminen on tärkeä osa-alue mikäli ympäristötekijät halutaan  pitää mielessä – ja nykyään näin täytyy tehdä. Yhdistyksen kautta on pyrittävä vaalimaan myös perinnerakentamistaitoja ja niiden taitajia. Koulutusmahdollisuuksia korjausrakentamiseen tulee kartoittaa ja pyrkiä lisäämään niitä tarpeen mukaan. Vanhojen rakennusten varaosapankki auttaa säilyttämään jo purettua rakennusperintöä, ja samalla purkuosat löytävät uuden merkityksen korjauskohteissa.

 

  

ryhl_pieni_sivuille.jpgryhl_sivuille_4.jpg

 

 

 

 

 

 

 

  Ryhälän pappila Juva 2011.

  Kengittäjät Jarmo Malm ja V.Sairanen, Hirsitaito Ry. 

 

 

 

 

 

 
 

Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys

Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen perustamista edelsi vanhoista rakennuksista kiinnostuneen, pienen piirin kokoontuminen Rantasalmella. Ideat ja esille tulleet hankesuunnitelmat vaativat edetäkseen järjestäytyneen yhdistyksen, joka rekisteröitiin syksyllä v. 2008.

Savossa rakennusperintö on levittäynyt kaskitalouden myötä laajalle alueelle. Itäsuomalaiset suuret kartanot, jotka saivat alkunsa upseerien virkataloista, edustavat sen näkyvintä osaa. Valtakunnan rajat sekä laajat vesistöt ovat antaneet Etelä-Savon rakennuskulttuurille sen rikkaat erityispiirteet. Kartanoiden, linnoitusten, ruukkien, huviloiden ja kanavarakenteiden lisäksi rakennettuun ympäristöön kuuluvat savupirtit, aitat, riihet, työläisasuntolat sekä kaupunkien puukorttelit, jotka ovat pikkuhiljaa häviämässä uudisrakentamisen paineen alla. Alueen rakennushistoria on suurelta osin asutuksen tänne leviämisen ja kehittymisen historiaa, joka on rakennettu puusta! Rakennuksia ja rakenteita tuhoavat monet tahot ja tekijät, gryndereiden purkukoneet, tulipalot, autioituminen ja ihmisten väärät korjaustoimenpiteet sekä aika.

Merkittävät maisemat ja rakennukset on inventoitu maakuntakaavaa varten. Osa kohteista on saanut kaavassa suojelumerkinnän. Silti usein saa lukea, miten paikalliset lautakunnat myöntävät yhä purkulupia. Perusteluksi riittää, että vanha rakennus on kehityksen tiellä. Sadan vuoden kuluttua näin ei varmasti tapahdu, jos on vielä mitä suojella. Nyt on aika päättää mitä haluamme jälkipolvien tietävän ja muistavan menneestä ajasta ja näkevätkö he sitä omassa elinympäristössään.

Toivottavasti yhdistyksestä on apua rakennusperinnön vaalimisessa.  Yhdistys voisi toimia omistajien, virkamies- ja  asiantuntijatahojen keskusteluareenana, jotta inventointi- ja suojeluasiat etenisivät edelleen.
Lisäksi sen tehtävä on näyttää, että täällä ymmärretään alueellisen rakennushistorian merkitys ja sitä osataan ja opitaan arvostamaan.

Korjausrakentaminen on tärkeä osa-alue mikäli ympäristötekijät halutaan  pitää mielessä – ja nykyään näin täytyy tehdä. Yhdistyksen kautta on pyrittävä vaalimaan myös perinnerakentamistaitoja ja niiden taitajia. Koulutusmahdollisuuksia korjausrakentamiseen tulee kartoittaa ja pyrkiä lisäämään niitä tarpeen mukaan. Vanhojen rakennusten varaosapankki auttaa säilyttämään jo purettua rakennusperintöä, ja samalla purkuosat löytävät uuden merkityksen korjauskohteissa.

 untitled3.bmp
   untitled2.bmp